tiistai 10. helmikuuta 2015

Miksi asiantuntija tulee ulos Twitter-kaapista nyt?






Korvien välissä sijaitseva henkilökohtainen idealamppu täytyy viimeinkin vaihtaa lepattavasta hehkulampusta energiaa säästäväksi led-valoksi. Kun nykyisen idealampun teho alkaa selvästi hyytyä, on siis otettava käyttöön uudemmat vehkeet.


Oman idealampun valokeilassa itse kukin asiantuntija käsittelee maailmalta tulevaa tietovirtaa. Hän seuloo, poimii, yhdistelee ja jalostaa tiedonpaloja uusiksi ideoiksi. Kun oma idealamppu on hajavaloa tuottava, energiasyöppö hehkulamppu, tiedonhaku muistuttaa ”sattumanvaraista surffailua netissä otsa kurtussa”. Tietoa yritetään löytää summamutikassa ”googlaamalla”, ja erilaisilla nettisivuilla käydään sattumanvaraisesti toivoen, että jostain löytyisi kaiken kiireen keskellä se kaivattu tiedonmuru. Hyödyllisten nettisivujen sisältöpäivityksistä ja uusista julkaisuista ei ole varmuutta ellei sivustolla käy tekemässä ”tarkistuskeikkaa”. Oleellisen tiedon erottaminen epäolennaisemman tiedon joukosta on työlästä. Samalla sähköposti täyttyy tarpeellisista ja tarpeettomista uutiskirjeistä, joita ei ehdi edes vilkaisemaan.

Perässä juokseminen vaihtuu vastaanottoon


Me Joensuun Tiedepuisto Oy:ssä vaihdamme nyt sisäisiä idealamppujamme led-valoihin: valjastamme Twitterin tiedon käsittelyn työvälineeksemme. Kukin meistä kohdistaa henkilökohtaisen idealampun valokeilan juuri niihin kohteisiin, joista saamme eniten ammatillisessa mielessä hyödyllistä ja ajantasaista tietoa.

Säästämme omaa energiaa ja ehkä myös aikaa, kun tietoa sisältävät purot ohjautuvat Twitterin avulla rinnakkaisiksi virroiksi. Etsiminen vähenee kun seulomme ja poimimme tietoa Twitterin apuohjelmien kuten Hootsuiten ja Tweetdeckin avulla. Kun nämä työkalut on kunnolla viritetty, voimme entistä helpommin vastaanottaa tietoa valikoiduista lähteistä ilman, että tiedon perässä täytyy itse ”juosta”.

”Eteenpäin!”, sanoi mummo lumihangessa


Merkkejä Twitterin tarpeellisuudesta yritysviestinnässä on ollut ilmassa jo pitempään. Noin puolitoista vuotta sitten vedin saappaat jalkaan ja lähdin polkemaan uraa muille Twitter-käyttäjillemme. Opettelin Twitterin käytön sellaisella tarmolla, että tunnen sen mahdollisuudet Tiedepuiston ja oman työn kannalta. Lisäksi pystyn opettamaan hyvin myös muuta henkilöstöämme. Joensuun Tiedepuisto Oy:n Twitter-tilin perustin elokuussa 2014.

Yhteinen Ahaa! –elämys syksyllä 2014


Twitterin todellinen tarve tuli syliin nopeammin kuin uskoinkaan. Tekesin rahoittaman Innovatiiviset kaupungit –ohjelman (INKA) viestinnässä otettiin käyttöön Twitteriä, ja ohjelman toteuttajana oli meidänkin mentävä tähän mukaan. Alihankinta 2014 –messut siirsi messutapahtuman viestintää Twitteriin, ja tottahan toki minäkin halusin olla ”livetwiittassa” Pohjois-Karjalan yhteisosastolla olevista asiakkaistamme messujen aikana syyskuussa. 

Twitterin reaaliaikaisuus konkretisoitui koko henkilöstöllemme syyskuussa, kun toimitusjohtajamme valittiin maailman äärissä kännyköiden katvealueella kansainvälisen IASP-järjestön Euroopan Divisioonan presidentiksi. Poimin tiedon Twitteristä aamupäivällä, ja tarjoilin sen uunituoreena lounaspöytäkeskusteluun.

Siitä se sitten lähti


Tästä kaikesta meillä käynnistyi pohdinta, mitä itse kukin voisi Twitteristä saada irti toimitilapalveluihin tai liiketoiminnan kehittämispalveluihin liittyvään työhön. Yhdessä ja erikseen pohdittiin omia tarpeita ja toiveita sekä ennen kaikkea omaa Twitter-tavoitetta.

Pidin koulutusta kollegoilleni joulukuussa 2014 ja tammikuussa 2015. Lisäksi annoin – ja annan varmaan jatkossakin – vierihoitoa kädestä pitäen. Twitter-valmiudet ovat nyt noin kahdella kolmasosalla henkilöstöstämme.

”Olemme nähneet valon”


Emme siis ole pitkään ja hartaudella harjoitelleet kulisseissa ja tulleet kaikki yhdessä Twitterin superkäyttäjiksi. Emme tosiaankaan! Osa porukasta on aikaisia omaksujia ja osa perässä hiihtäjiä, ja loput jotain siltä väliltä.

Mutta meillä on todellista halua ottaa Twitterin mahdollisuuksia käyttöön! Siksi kerromme asiasta juuri nyt.

Mitä seuraavaksi?


Tässä samassa rytäkässä uudistamme myös mediaseurannan hakeaksemme myös sieltä valikoitua tietoa. Ehkä sieltä löytyy joskus jotain tweetattavaakin - siis jaettavaa.

Toivon, että vuoden päästä noin puolella henkilöstöstämme Twitter on yhtä arkinen mutta tarpeellinen viestinnän työkalu ja jakelukanava kuin kännykkä tai sähköposti. Ehkä uusilla välineillämme löydämme jotain, jota emme muuten voisi löytääkään.

Tapaamme uusia ihmisiä erilaisissa tilaisuuksissa, ja käyntikortteja vaihdellaan. Ehkä käyntikortteihimme painetaan joku päivä itse kunkin Twitter-käyttäjänimi. Ehkä yhteydenpito ainakin osaan uusista kontakteista lähtee elämään Twitterin kautta aivan uudella tavalla kuin mitä nyt. Ehkä saamme aikaiseksi joskus jopa asiallista keskusteluakin.

Kukin meistä ottaa Twitterin mahdollisuuksia haltuun omaa tahtiaan, pienin askelin, ehkä kompuroidenkin. Näin saa tapahtua. Into oppia ja mennä eteenpäin ovat johtotähtemme.





Soile Asikainen
Joensuun Tiedepuisto Oy

Twitter: @soileasi

Kirjoittaja on Joensuun Tiedepuisto Oy:n viestintäkoordinaattori, joka saa innostusta kielikuviinsa kansainvälisestä valon vuodesta.